maanantai 10. joulukuuta 2012

Lähikauppa

Tämä ilouutinen on pitänyt jakaa täällä bloginkin puolella, kun tännekin ohjautuvan liikenteen lähteissä on monesti hakusanoja jotka paljastavat ihmisten etsivän ihan perus tietoa Kalasataman alueen kehittymisestä.

Here's the big news:
Kalasataman ensimmäinen päivittäistavarakauppa avataan huhtikuussa. Asiasta uutisoi Metro.fi. Uutiseen pääset tästä linkistä.
Tähän asti kätevästi kauppaan on tarkoittanut metroretkeä Hakaniemeen tai Herttoniemeen. Sörnäistä olen jostain syystä vähän vältellyt, ehkä se Hakaniemen suurempi S-market on vaan vetovoimaisempi ja samalla voi käydä vaikka hallissa tai muilla asioilla. Herttoniemessä taas on suurempi K-kauppa. Näissä varmaan käydään vastaisuudessakin, mutta pieni lähikauppa pelastaa niiltä hetkiltä kun kauppalistalta unohtuu jotain olennaista. Enää neljä kuukautta! :D

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Hiljaiseloa

Elämä alkaa asettua uomiinsa täällä ei enää niin uudessa kodissa. Enää ei joka viikko tule postiluukusta ilmoituslappua jonkun tahon tarkistus-/korjauskäynnistä, vaikka pari keskeneräistä hommaa kodista vielä löytyykin. Marras-joulukuun vaihteessa Kalasatama sai taas uusia asukkaita, kun Leonkadun ja Cappellan puistotien varteen valmistui kaksi taloa. Myös kauan odotettu yhteiskäyttöpiha valmistui. Myönnettäköön että odotukset ko. pihaa kohtaan olivat kyllä hieman korkeammalla ja harmiksi ne kaivatuimmat pihaleikkivälineet (keinut ja liukumäki) olivat väärällä puolella päiväkodin aitaa. Tuo päiväkodin piha kun on tarkoitettu vain päiväkotilaisille.

Onneksi saatiin lunta ja päästiin lumitöihin omalle terassille! Vielä kun löydettäisiin pulkkamäki kävelyetäisyydeltä, niin ei olisi vapaa-ajanvietto-ongelmia (apua mikä sana..??! :D).

Lumitaidetta

Ja iso kiitos kävelyteiden huollosta vastaaville tahoille siitä että olemme päässeet lähes ongelmitta liikkeelle kera vaunujen ja taaperon. Vähän jännittää miten käy kun toinen lapsi päättää vuoden vaihteen aikoihin vatsanvaltauksensa ja liittyy mukaan jalkaväkeen. Tuplavaunuilla kulkeminen ei ehkä luonnistu ihan yhtä helposti kuin mihin olemme päässeet nyt tottumaan, mutta helpompi se on suurempaa kuormaa vaunuissa lykkiäkin kun saa oman kroppansa taas omaan käyttöönsä. ;)

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Iloisia uutisia ja sadepäivän puuhia

Olipas iloinen yllätys lukea Kalasataman fb-sivuilta alueelle loppuvuodesta valmistuvasta yhteiskäyttöpihasta. Päästään leikkimään kävelymatkan päähän!
Omassa pihassa leikkimistä saadaan varmaan odottaa ensi keväälle/kesälle. Sen verran keskeneräiseltä tuo vastapäinen talo vielä näyttää, että rakennustyömaa-aidat syövät suurimman osan pihasta vielä pitkään. Siihen sitten vielä päälle se aika mitä menee kun piha maisemoidaan ja leikkivälineet yms saadaan paikalle. Jospa tulisi oikein luminen talvi niin päästäisiin rakentamaan lumilinnoja terassille tai pikkuinen pulkkamäki terassilta pihan puolelle. Mieluummin paljon lunta ja vähän pakkasta kuin toisinpäin. :)

rainy day
kuva Pinterest


Tänään vetäistiin kurakamppeet päälle ja lähdettiin kävelylle merenrantaan. Tahti oli sellaisen reippaan 2-vuotiaan menoa ja se sopi tälle mahakkaalle oikein hyvin. Ei tarvinnut sanoa kertaakaan että voidaanko kävellä hitaammin, kuten mantrani on viime aikoina kuulunut. Tyttö pomppi innoissaan kaikki pienemmät lätäköt ja suurempiin heitettiin kiviä. Matkalta löytyi myös prinsessan taikakeppi, jolla oli hyvä vähän taikoa ohikulkevia rekkoja ja työmaa-aitoja. Näillä kävelyillä ehtii nähdä vaikka mitä kummallistakin. Tällä kertaa törmäsimme rannalle hylättyihin, mustalla kankaalla vuorattuihin, mullalla ja kivillä täytettyihin ostoskärryihin. Pienessä kyltissä luki "Kaupungin mukulat" ja tinyurl osoite ohjasi tänne. Kuva löytyy linkin takaa.




maanantai 8. lokakuuta 2012

Haasteita ja huomioita



Jättimäiselle rakennustyömaalle uudiskohteeseen muuttamisessa on omat haasteensa, mutta enpä olisi uskonut että yhden olohuoneen kattovalaisimen löytäminen voisi olla niin vaikeaa.


lights lights lights
Kuva täältä
Etsin tyyliimme sopivaa maadoitettua kattovalaisinta kruunukytkennällä. Luulisi olevan helppoa. Näiden tietojen löytyminen valaisinpakkauksista on kuitenkin jotain outoa salatiedettä, johon minä en ole vihkiytynyt. Eikä muuten kokemukseni perusteella ole myöskään K-raudan (Lanterna) ja Prisman (Itäkeskus) myyjätkään. Valitettavasti olen harvinaisen kranttua laatua ja en hyväksy mitä tahansa kattokruunua. Itseasiassa haen jotain mahdollisimman epäkattokruunumaista ratkaisua. Pannassa ovat myös rumat spottilamppuhärvelit ja plafondit. Kaikkein mieluiten ottaisin jonkun linjakkaan riippuvalaisimen joka valaisisi riittävästi, kauniin värisesti ja sopisi jollain tasolla olkkarin yleistunnelmaan. Useimpien mielestäni kauniiden valaisimien kanssa ongelmaksi muodostuu huonekorkeus, joka meillä on se nykystandardin mukainen 2,6 ja rapiat päälle ja itse yli 170cm pitkänä en halua joutua väistelemään roikkuvia esteitä aina kun haluan kävellä olkkarin poikki.
Lisähaasteen lamppuongelmaan tuo se, että katossa on valmiina valaisinpistoke koukkuineen, joka kätevästi rajaa pois kaikki sellaiset valaisinmallit joissa liitäntä tulee katosta sokeripalaan, joka on kätketty pieneen sievään kattoon kiinnitettävään rasiaan.


Lights
Kuva täältä
Tänään kokeilin uutta lähestymistapaa ja lähetin Ikeaan kyselyn jossa pyydän luetteloimaan em. kriteerit täyttävät valaisimet. Visiitti valaisinkauppaan olisi varmaankin helpoin ratkaisu, mutta pelkään pahoin että se kävisi myös toisia vaihtoehtoja enemmän lompakon päälle. Netin valaisinkauppoihin turhauduin ensimmäisen kolmen kaupan superhankalien ja jumittavien hakuvalikoiden jälkeen. Kodin1 valaisinosaston myyjien tietotaito on vielä testaamatta, taidan tehdä visiitin sinne sitten seuraavaksi.
SILENCE
Kuva täältä

Eilen illalla kymmenen jälkeen tuli ensimmäisen kerran sellainen fiilis että asutaan kerrostalossa kun ilmeisesti yläkerran naapurit availivat (tora-)ääniään siinä hieman jälkeen kymmenen illalla. Riitaa soviteltiin vielä ilmeisesti hakkaamalla vähän vasaralla seinää tjsp. Olenkin ollut yllättynyt siitä miten hiljaista täällä muuten on. Meillä tosin on tämän yläkerran perheen lisäksi vain yksi seinänaapuri, jonka kanssa yhteinen seinä on suurelta osin keittiön- ja kylpyhuoneen seinämää. Ulkoa kantautuvat rakennustyömaan äänet harvoin yltävät meidän arkimelutason yli ja viereiset rakennustyömaat huomaa lähinnä siinä vaiheessa kun avaa ikkunan/oven tai sinä harvinaisena hetkenä kun pesukone, astianpesukone, vedenkeitin, huippuimuri, perinteinen imuri, tv tai stereot ovat kaikki samanaikaisesti poissa päältä samaan aikaan kun työmaalla työskennellään. Itäväylää en edes huomaisi, ellei se näkyisi olohuoneen ikkunasta. Kalasataman keskuksen räjäytystyöt helisyttävät ikkunoita ja järisyttävät maata muutaman kerran arkipäivässä. Tiedän että kello on vähän yli kahdeksan siitä, kun ensimmäisen kerran jysähtää. Räjäytyksestä varoittava piippaus jää arkimelun jalkoihin, mutta eipä sillä tiedolla näin sisätiloissa sen kummemmin mitään tekisikään. Nihdin kärjessä ajoittain kokoontuvien bombereiden äänet sitä vastoin erottuvat äänimaailmasta aika selvästi satunnaisina viikonloppuiltoina.

maanantai 1. lokakuuta 2012

Lomailua ja uusia asukkaita

Pahin muuttorumbailu on siis meidän osaltamme onneksi ohi ja kauan odotettu ruotsin risteily tuntui ihka oikealta pikkulomalta. Käytiin seilaamassa Itämerellä Commodore-luokassa, joka sai ihan tavallisen risteilyn tuntumaan rennolta hotellireissulta tarpeellisten palveluiden lähituntumassa. Päivä Tukholmassakin sujui mitä mainioimmassa säässä, joten kaiken kaikkiaan loma teki tehtävänsä.
Koti-ihmisenä tosin jo odotan omassa sängyssä nukkumista ja keinumisen loppumista. Keinumisilmiö on onneksi lieventynyt jo aamuisesta, mutta kokonaan keinumatonta olotilaa saan varmaan odotella muutamien päivien ajan.
Reissun kohokohdat olivat ehdottomasti visiitti Junibackeniin ja muumipeikon tapaaminen laivalla. Ensimmäinen tapaaminen oli liian jännä, muumi taisi olla himpun verran suurempi kuin mitä tytsä oli ajatellut. Toisen kohtaamisen aikana jännitys suli ja kolmannella kohtaamisella jo juteltiin ja siliteltiin kuonoja. Pienen ihmisen ilo oli aidosti liikuttavaa. :)

Tänään kauppaan lähtiessä vastaan käveli nuori nainen rahdaten mukanaan suurta lentolaukkua, rinkkaa, olkalaukkua ja muovipussia. Kauppareissulta palatessani näin nuoren miehen kantamassa putkikassia ja jätesäkkiin sullottua rullapatjaa. Tässä vaiheessa synapsit vihdoin yhdistyivät ja tajusin, että Hoas:in talokin on nyt valmis ja hartiavoimin muuttoaan suorittavat vuorostaan opiskelijat - kukin tyylillään. Tervetuloa siis kaikille uusille Kalasatamalaisille!

Kävin allekirjoittamassa kiinteistöyhtiöllä saunasopimuksen ja keskiviikkona päästään ensimmäistä kertaa löylyihin talon ylimpään kerrokseen. Myös odotukset ovat korkealla. ;)

tiistai 18. syyskuuta 2012

Keskeneräinen

Kalasatama on kantakaupungissa tai sen kainalossa (kuten asia esitteissä on muotoiltu), mutta alueen keskeneräisyys tulee vastaan monissa asioissa, kuten esimerkiksi siinä ettei palvelut ole aivan niin lähellä kuin voisi olettaa. Muutamia mainitakseni: terveysasema, leikkipuistot ja puistot, sekä kaupat. 

Terveysasemahan alueelle on tulossa, kunhan se vaan ensin rakennetaan. Eihän sille toki vielä olisi edes suurempaa tilausta, kun asukkaitakin on vasta yhdessä talossa. Loppuvuodesta 2012 asukasmäärä kuitenkin lisääntyy ja ensi vuonna Sörnäistenniemi alkaa valmistumaan yhä kiihtyvällä tahdilla. Terveysasema valmistunee tämän hetkisten tietojen mukaan vuoden 2016 alkupuolella. Sillä välin palvelut on jaettu Kallion ja Vallilan asemille.
Sattuneesta syystä allekirjoittaneen oli äitiysneuvola-asioissa pakko heti alkaa selvittämään minne pitää soittaa jos/kun tulee tarvis ja tiedon antoi lopulta valtakunnallisen terveysneuvonnan puhelinpalvelu. Kun sitten soitin Kallion neuvolaan, he olivat ällistyneitä ja yllättyneitä yhteydenotostani. Sain vastata aika monta kertaa kysymykseen "Mutta kuka sun käski tänne/mulle soittaa?". Kaupungin sisäisten toimijoiden tiedonkulussa on näemmä vähän parantamisen varaa.. Lopulta homma kuitenkin selkiytyi ja sain kun sainkin selville sen numeron johon asiani vastaisuudessa toimitan. Tietoihini merkittiin kuitenkin jostain syystä erityismaininta Kalasatamassa asumisesta. ;)

Leikkipuiston tai ylipäätään minkään lasten leikkipaikan löytäminen kävelymatkan päästä on tulevaisuuden haaveisiin jäävä toistaiseksi toteutumaton unelma. Elän toivossa että kun meidän asuinkorttelin toinen talo valmistuu ensi vuonna, saadaan pihaan jotain lasten leikkipaikan tapaista, jota btw talon markkinoinnissa ja kaavoituksissa jo lupailtiin. Toistaiseksi pihaa koristaa talon seinämästä 2m päässä kulkevat kauniin vihreät rakennustyömaa-aidat joissa on Helsingin vaakunatunnus ja teksti "EI GRAFFITEJA, KIITOS". Siinäpä se asuinalueen vihreys sitten onkin.
Onneksi tytsä tykkää kerätä kiviä lelutraktorin kyytiin ja omalla terassilla on tilaa ajella vähän potkumopollakin.
Huomasin että leikkipuistosuunnitelmista oli kyselty Kalasataman omilla fb-sivuilla. Vastaus oli: "Vielä ei tiedetä tarkalleen millainen leikkipuisto olisi tulossa ja koska, mutta töitä tehdään sen eteen, että leikkipuisto Kalasatamaankin saataisiin."  
Todella toivon että tämän asian kanssa suunnitelmia alettaisiin rustaamaan pikapikaa ja asiat saataisiin alulle. Hienoa on että alueelle on tulossa päiväkoti (tai kaksi) ja koulu (ainakin 1&2 luokille tämän vuosikymmenen aikana), mutta leikkipuistot ja avoin leikkitoiminta ovat kuitenkin tärkeitä palveluita lapsiperheille. Alueelle muuttavista senioreistakin olisi varmasti mukavaa päästä lastenlastensa kanssa leikkipuistoon lähitienoille. 
Tällä hetkellä lähimmät leikkipuistot löytyvät Kallion ytimestä, Arabian rannasta tai Hakaniemestä.

Viimeiseksi vaan ei yhtään sen vähäisemmäksi se yksi iso puute - kauppa. Toistaiseksi taloutemme ruokaostokset tehdään suuressa automarketissa työmatkan varrella n. kerran viikossa. Täydennysostokset on hoitanut mies, myöskin työmatkaltaan kauppaan poiketen. Autosta olemme kuitenkin luopumassa kunhan se vaan saadaan myyntiin ja sitten kauppareissuista tuleekin astetta hankalammat lähikaupan sijaitessa Kurvissa. Toki tästä kävelee Kurviin vain n. varttitunnin, mutta alati kasvava vauvamaha tekee oman osansa asian hankaloittamiseksi ja tytön rattaiden alakoriinkaan ei saa määräänsä enempää painoa lastata. Tämän hetkisten tietojen valossa alueelle on tulossa kivijalkaliikkeitä useampiin rakennuksiin vuosien 2012-2016 aikana. Toivon sydämeni pohjasta että tämä määritelmä sisältää jonkun ihan tavallisen pikku k-kaupan tai alepan..  

Eniten innoissani näistä tulevista rakennelmista olen kuitenkin edelleen siitä Isoisän sillasta. Sen rakentaminen aloitetaan ilmeisesti ensi vuonna ja sen pitäisi olla valmis jossain vaiheessa vuotta 2014.

Onneksi Metro on lähellä. Ilman sitä palvelut tosiaan olisivat kaukana, etenkin jos ajatellaan tällaisia pian ankkamalliin taapertavia raskaana olevia tai niitä kaikkia ensi vuonna rannan lähettyville muuttavia senioreita. Tai sen puoleen ketä tahansa kenen liikkuminen saattaa olla syystä tai toisesta rajoittunutta.


lauantai 15. syyskuuta 2012

Tuulinen päivä

Nalle Puhia lukeneet tuntevat varmaankin kohdan jossa kuvaillaan säätä näin: "Eräänä syysaamuna kun tuuli oli vienyt yöllä lehdet puista ja yritti nyt viedä oksia..". Sellainen ilma oli eilen. Rakenteilla olevien talojen luurangot humisivat ja vettä vihmoi vaakasuorassa. Tänään aamulla huomasin, että terassille tuulettumaan unohtunut lattiatyyny oli saanut kyytiä ja lentänyt toiselle puolelle pientä pihaamme aitaa vasten. Hyvä että siinä oli se aita, muuten tyyny olisi varmaan lentänyt iloisesti ilman esteitä tuonne Kalasataman aseman työmaamonttuun asti.


Kuva lainattu täältä

Toisen terassin köydet on ja pysyy. Putoamiskorkeus on edelleen reilusti yli laissa määritellyn rajan, mutta asialle ei tehdä mitään. Vaihtoehdoksi tarjottiin terassin pienentämistä ranskalaisen parvekkeen kokoiseksi. Ilmeisesti köydet kuitenkin olisivat jääneet sittenkin, joten olkoon sitten tuollainen. Taidan perustaa siihen ensi keväällä omat kaupunkiviljelmät laatikoihin ja säkkeihin, kun ei sitä voi käyttää oikein mihinkään muuhunkaan turvallisuusasioiden vuoksi. Kyselin arkkitehtitoimiston pääsuunnittelijalta sitä onko kyseessä suunnittelu- vai rakennusvirhe, siihen kysymykseen ei vastattu. Mitähän ulkopuolinen tarkastaja olisi asiasta mieltä..? Nyt olohuoneen oveen pitää vaan keksiä jokin lisälukitus, ennen kun tyttö hoksaa miten lukko toimii ja lähtee omin päin tutkimaan mitä löytyy köysiaidan ja meriruokojen toiselta puolen.

Ps. Sähköjä ei ole fiksattu vieläkään. Milloinkohan tuosta voisi alkaa pyytämään jotain vuokra-/vastikehyvityksiä?

Pps. Mies on kuulemma jo kotiutunut. Tytön kanssa kutsutaan tätä kotia edelleen uudeksi kodiksi. Tavarat alkaa olla pääosin paikoillaan. Kyllä tästä vielä koti tulee.

lauantai 8. syyskuuta 2012

Vapaapäivä

Kulunut viikko on tuntunut hetkittäin kestävän ikuisuuden, mutta tulihan se viikonloppukin lopulta. Masuvauva piti huolen siitä, että aamu-unet eivät kuuluneet tämän(kään) päivän suunnitelmaan. Nousin siis jo vähän ennen seitsemää kirjoittamaan selontekoa verovirastoon ja juomaan aamukahvia uuden keittiön pöydän ääreen. Sain selontekoni valmiiksi juuri ennen kuin tytsä heräsi ja sen jälkeen aamu jatkui Pikku Kakkosen parissa soffaillen.

Ilmatieteenlaitoksen yhden pisaran ennustetta uhmaten lähdimme kävelylle Suvilahteen. Arjen aarteita- näyttely viihdytti paitsi meitä aikuisia, niin myös tyttöä joka innostui aivan valtavasti näistä. Imagination Playground palikoista oli rakennettu mm. pallorata, jota tyttö alkoi itse muokkailemaan kun niillä leikkineet isommat pojat jatkoivat matkaansa. Paikalla olisi ollut vielä vaikka mitä tutkittavaa, mutta meillä alkoi olla kiire etsiä syötävää.

Kyllä kelpasi sieltä vieritellä palloa


Ruokaa löytyi Ravintola Lämmön brunssipöydästä. Hintaa brunssilla oli 15€ per aikuinen, tyttö sai ruokailla ilmaiseksi ikänsä suojissa (alle 4-vuotias). Hieman vanhemman lapsen brunssi olisi kustantanut 9€. Mies oli tarjonnasta enemmän innoissaan ja minä ehkä vähän vähemmän, kun piti yrittää arpoa mitä "saa" syödä ja mitä ei. Astioiden vierestä kun ei löytynyt oikein mitään tunnistetietoja raaka-aineista. Ruokailun kesken ulkona jyrähti ukkonen ja ikkunasta avautui näkymä komeimpaan raekuuroon/rankkasateeseen aikoihin. Että se siitä yhdestä pisarasta. ;) Onneksi kahvi oli hyvää ja suklaamuffinseja riitti!

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Muutto ja muuta uutta

Lupailin edellisessä postauksessa hieman yksityiskohtaisempaa selostusta muuttopäivästä ja tässä sitä nyt sitten tulisi.

Muuttoa päästiin aloittelemaan vanhassa osoitteessa ennen kahta ja auto oli pakattu hieman jälkeen kolmen. Itse olin lähinnä tien tukkeena, sillä tyttöä oli paimennettava ja roudaaminen ei tämän alati kasvavan mahan kanssa oikein tuntunut hyvältä ajatukselta. Kuskina sentään pystyin toimimaan ja ajelin muuttopäivän aikana tarvikkeita eri paikoista, sekä kävin hakemassa uuden asunnon avaimet. Puolitäyden muuttoauton kanssa sitten kurvailtiin Kalasatamaan johon sai muuttamisen onneksi aloittaa heti, vaikka kello ei ihan neljää vielä ollutkaan. Talon luovutus kiinteistöyhtiölle tapahtui siis samana päivänä kun me muutimme ja muuttamaan tosiaan sai alkaa vasta kun tämä oli tapahtunut. Muuttomiehet olivat liikkeellä sellaisella muuttoautolla, jonka lavan korkeutta pystyi säätämään ja kätevästi sen sai suoraan olohuoneen terassin tasolle ja tavarat rullattua suoraan sisään sitä kautta. Pääovilla ruuhka oli illan mittaan aikamoinen, joten omassa rauhassa hääräily tuntui luksukselta. Neljän jälkeen muuttomiehet olivat jo lähteneet ja me pääsimme hengähtämään hetkeksi. Muutosta juttelemassa kävi myös toimittaja, tästä lisää toisella kerralla.

Illan mittaan tosiaan selvisi, että tytön huoneessa ei toimi sähköt. Lauantaina soittelimme päivystävälle huoltomiehelle sillä ajatuksella, että tämä voisi laittaa asiaa eteenpäin ja saisimme sähköt alkuviikosta. Noh, tänään on keskiviikko ja asia ei ole edennyt vielä ollenkaan. Asian hoitaminen kuuluu vielä rakennuttajan sähköporukalle, joten voipi olla että joudumme odottelemaan sähköjämme vielä jonkun tovin.

Uudessa kodissa vallitsee kaaos. Vuokralaatikoiden pikapurku johti siihen, että osa sälälaatikoista jouduttiin tyhjentämään vaan johonkin käsillä olevaan paikkaan ja tästä johtuen tavarat lojuvat vielä aikalailla juurikin siinä mihin ne muuttopäivänä laskettiin. Tänään saatiin sentään astianpesukone ja pesukone paikoilleen. Kohta pääsee ripustamaan puhdasta pyykkiä. :) Käsitiskaaminen sen sijaan jatkuu vielä toistaiseksi, sillä liitäntähommelit eivät olleet yhteensopivia ja joudutaan hommaamaan putken ja toisen putken väliin sovitin.

Kalusteita ollaan koottu tyylillä yksi suurempi huonekalu päivässä. Ensin koottiin kirjahylly, jotta sinne sai tyhjennettyä vuokralaatikoista kirjoja. Ne taitavatkin astioiden lisäksi olla niitä ainoita tavaroita jotka ovat jo pysyvillä paikoillaan tässä huushollissa. Sitten paukuteltiin kasaan Ikean Antoniukset x 5, 3 isompaa ja 2 pienempää. Eilen valmiiksi tuli keittiön pöytä ja illalla aloittelin vielä tytön 2-vuotislahjaksi ostetun leikkikeittiön kokoamista. Aivokapasiteetti ei kestänyt koko homman loppuun saattamiseen yhdessä illassa, joten se valmistui vasta tänään. Olisin ikionnellinen jos viikonlopuksi saisimme hyllyjä ja työpöydän vielä koottua, jotta voisin alkaa järjestämään asioita paikoilleen. Sitten mahtuisi ehkä vaatekoritkin vaatehuoneeseen ja pääsisimme eroon nurkkia asuttavista jätesäkkikasoista.

Muuten olen yllättynyt siitä, miten vähän rakennustyömaan äänet ja liikenne on meitä häirinnyt. Ainoa häiritsevä asia on tähän mennessä ollut joku tuntematon naapuri, joka on keksinyt ainoaksi mahdolliseksi porailuajankohdakseen illat klo 21 jälkeen. Alku aina hankalaa, mutta eiköhän sekin siitä kunhan tuo saa proppunsa paikoilleen. ;)


lauantai 1. syyskuuta 2012

Muutto

Täällä sitä nyt ollaan, uudessa kodissa Kalasatamassa.
Kirjoitan pidemmän muuttokertomuksen kunhan saadaan kiireellisemmät asiat pois päiväjärjestyksestä. Tämän viikonlopun aikana pitää ehtiä purkamaan tavarat vuokralaatikoista, koska ne haetaan johonkin aikaan maanantaina. Lisäksi vanha koti pitää tyhjentää viimeisistäkin pikkutavaroista joita sinne eilen jäi ja tietenkin tehdä sinne loppusiivous.
Muutto itsessään meni kuin unelma. Muuttofirmana meillä oli kilpailutuksen kautta löytynyt Jy-Pi. Korvaamatonta apua kyllä tuollainen palvelu. Illalla pienenä yllätyksenä huomattiin, että tytön huoneeseen ja olohuoneen toisen seinän pistokkeisiin ei tule sähköä. Huoneiston sähkökaapin mukaan kaiken pitäisi olla toiminnassa, joten homma jää sähkömiehen pulmaksi. Huoltopäivystys kävi toteamassa saman ja lupasi laittaa sähkömiehelle raportin.
Terassilla on nyt se köysiviritys ja toiselta terassilta koira jo keksikin karata kertaalleen moikkaamaan muita muuttajia.

torstai 30. elokuuta 2012

Se on täällä

Viimeinen ilta ja yö vanhassa kodissa.
Pakattavaa olisi vielä parin tunnin verran, mutta aika autiolta täällä jo näyttää ja huoneissa kaikuu.
Muuttomiehet tulevat huomenna iltapäivällä ja sitten se on menoa. Viikonlopun yli pompimme varmaan vielä siivoilemassa täällä vanhassa osoitteessa, mutta sunnuntaina on avaimet jätettävä keittiön pöydälle ja astuttava ulos vanhasta kotiovesta viimeisen kerran.

Esikoinen on myös osoittanut lupaavia muuttostressaajan oireita. Ilta meni levottomasti lattioilla makoillen ja epämääräisesti ulvoen. Välillä hän tuli lahkeisiin itkemään syliä ja sanoi, että on paha mieli. Häntä harmittaa kun kirjat on pakattu pois. Kerrottiin, että huomenna ne taas saa kun mennään sinne uuteen kotiin.

Muutoissa on yleensäkin ainakin 101 (liikaa) liikkuvaa osaa ja lisästressiä tuovia osia tällä erää myös ihan kiitettävästi. Perjantai on todennäköinen muuttopäivä luultavasti vähintään puolilla taloon muuttavista asukkaista. Onneksi me olemme maan tasossa, joten hissistä ei tarvitse kilpailla 20 muun muuttajan kanssa. Toivon että muuttotohinat saisivat aikaan ennemmin yhteishenkeä ja solidaarista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, kuin ikävää kyräilyä ja kyynärpäätaktikointia.

Toivottavasti uudesta sitikodistamme tulee pian koti. Fiiliksiä on jonkun verran laskenut isännöitsijän ja arkkitehtitoimiston/rakennuttajan kanssa käydyt ei kovin tulokselliset keskustelut toisen terassimme kaiteen/kaiteettomuuden turvallisuudesta. Se kun ei vastaa asetuksia rakennusmääräyksistä. Arkkitehdit ovat sitä mieltä, että on ok rakentaa taloon terassi josta on 45-70cm pudotus kadulle (jossa myös autoja kulkee) ilman kaidetta. Riittää että terassilaudoituksen ja kadun välissä sojottaa pari meriheinää ja terassin reunus quote: "merkitään lisäksi köydellä asukkaan omaksi reviiriksi". Köydellä kas kun tehdään selvä visuaalinen raja-aita. Ikävä kyllä visuaaliset raja-aidat eivät estä putoamista yhtään niin hyvin kuin varsinaiset aidat ja kaiteet. Ainiin, pitää myös ottaa huomioon ettei lapsia saisi päästää em. terassille, koska sieltä on vaara pudota... Vapaasti muotoiltu lainaus arkkitehtitoimiston pääsuunnittelijalta. Viisas mies - Im sure.
Nähtäväksi jää miten tämä kaide/kaiteettomuusasia nyt ratkeaa vai ratkeaako.

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Kirpparit ja kotikirpparit

Kotikirppistelypäivä meni rauhallisesti. Niin rauhallisesti itseasiassa, ettei ovi käynyt kertaakaan. Vika taisi olla mainoskampanjassa..
Eipä siis auta muu, kuin viedä kirjat ja levyt divariin ensi viikolla ja toivoa hyvää säätä sunnuntaille. Sunnuntaisin Vermossa järjestetään konttitori. Sinne olisi tarkoitus lähteä siis ensi viikolla, mikäli taivaalta ei tule yhtä aikaa sammakoita ja golfpallon kokoisia rakeita. Idea on vanha tuttu, jota harvemmin enää näkee - car booth sale. Eli aja autosi paikalle ja myy tavarat suoraan takaluukusta. Oman parkkiruudun lisäksi paikkavuokralla (25€) saa viereisen ruudun, johon voi kimpsunsa ja kampsunsa levitellä haluamallaan tyylillä. Toivottavasti natsaa säiden puolesta! :)

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Tuumasta toimeen

Mutta mistä aloittaa?

Stress
Kuva: Pinterest


Muuttofirmat on kilpailutettu, mutta varauksia ei ole tehty suuntaan eikä toiseen. Huomenna lupaan soittaa ja varata sen (vihdoin). Toivottavasti ne parhaat vaihtoehdot ovat vielä vapaina. Laatikot saapunee sitten vasta parin viikon kuluttua, joten siihen asti pitäisi keksiä muuta asiaa eteenpäin vievää toimintaa.

Oma muuttajan muistilistani näyttää tältä:
  • MUUTTOFIRMAN VARAAMINEN!!!
  • Sähkön, netin ja vakuutusten siirtäminen
  • Muuttoilmoituksen tekeminen ja osoitteen muutokset
  • Turhan tavaran kierrätys/myynti (kirjat, levyt, pelit ym. divariin ja kavereille puoli-ilmaiskirpputori)
  • Reissu Sorttiasemalle
 Takaraivossa nakuttaa ajatus siitä, että koko ajan pitäisi tehdä jotain hyödyllistä. En ihmettele lainkaan sitä, miksi muutto on listattu kärkisijoille ihmisen elämän stressaavimmista asioista. Onneksi vain 34 päivän kuluttua se on tehty ja takana!

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Siellä se möllöttää

Meidän talo. Kummasti keksin syitä ajaa sen ohi lähes päivittäin. Eilen oltiin viettämässä synttäripäivää Korkeasaaressa (sieltä se vilkkui aina välillä puiden takaa), tänään syömässä Herttoniemen Wanhassa Myllyssä ja kotimatka tehtiin kätevästi itäväylän kautta taloa tiiraillen.


http://25.media.tumblr.com/tumblr_lz2wsquHV01r539hzo1_400.jpg
Kuva: täältä

Olen onnistunut luomaan päähäni kauhukuvia siitä, mitä seuraa näin keskeneräiselle alueelle muuttamisesta tässä elämäntilanteessa. Huolta herättävien asioiden lista kuuluu kutakuinkin näin:

1. Kävely-, sekä autotiet ja niiden kunto.
Kuvitteellinen tilanne: Tuulee niin-maan-keleesti ja tarvon taaperon kanssa sorakasojen ja betonirekkojen seassa kiertoteitä metroasemalle. Kävelytietä ei ole merkattu, joten väistelemme autoja ja toivomme, että peruuttelevat rakennustarvikkeita kuskaavat rekat näkevät meidät peruutuspeileistään. Tie on täynnä kuoppia, jotka muuttuvat sateella pieniksi sisämeriksi, joiden ohittamiseen tarvitaan vähintään puoleen reiteen ulottuvat kumisaappaat ja taaperon tavarat kuljetetaan kärryjen korin sijasta kuormamuulityylisesti minun selässäni.

2. Kauppa ja pankkiautomaattipaniikki.
Missä on lähin mikäkin?! Onneksi rantatiellä on huoltoasemia..

3. Mekkala ja kalabaakki.
Toivottavasti tuleva vauva ei ole helposti häiriintyvää sorttia. Muuten voidaan varmaan unohtaa ulkoilureissut kodin lähiympäristössä ihan totaalisesti normaaliin työaikaan. Itse tunnustaudun helposti häiriintyväksi. Tosin vain silloin, kun aiheuttaja on jokin asiaan/tilanteeseen kuulumaton taho. Siedän siis varsin hyvin syystään järkevää ääntä normaaleihin kellonaikoihin. Taajaan toistuvaan äänimaailmaan tottuu ja se muuttuu osaksi ympäristöä.

4. Muutto.
Muutto, muutto ja muutto. Onneksi nyt on selvillä se, että muutto pääosin ostetaan ja muutamia muuttoapulupauksiakin on saatu, joten asian stressaaminen lienee tarpeetonta. Lupaan käsi sydämellä lopettaa muutosta stressaamisen heti kun muutto on ohi.

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Hiiop!

Kalasatamassa on ollut käynnissä viime yön aikana Suomen mittakaavassa historiallinen sillansiirto-operaatio. Vanha metrosilta korvattiin uudella ja tarkoitus on ilmeisesti louhia kallio pois uuden sillan alta. On kyllä suuren luokan suunnitelmat Kalasataman keskukselle. Nähtäväksi jää millainen siitä todellisuudessa tulee ja millä aikataululla se muuttuu toimivaksi.

Linkki HS:n uutiseen ja videoon aiheesta.

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Muuttofirmojen kilpailutusta

Pinned Image
Pinterest

Tämä on aikuisikäni kahdeksas muutto. Koirani ja lapseni ensimmäinen. Miehen muuttokerrat luultavasti menee about samoissa kuin omani.
Tähän mennessä kaikki muutot on toteutettu omin avuin. Viimeisessä kahdessa muutossa on lisäksi ollut vuokra-auto ja nokkakärryt. Tällä kertaa ajattelimme ostaa apua. Tähän päätökseen oli useita syitä: enemmän suuria huonekaluja, koira ja lapsi, raskaus, muuttostressin minimoiminen, jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Moving...
Tätä välttääksemme.. (kuva: Alain Delorme - Pinterest)


Kolusin nettiä eilen iltapäivällä kun tyttö oli unilla ja törmäsin tähän sivustoon http://www.kilpailutamuutto.fi. Kyseessä on sivu, jonka kautta pystyy lähettämään kaavakemuotoisen tarjouspyynnön lähes 40:lle muuttofirmalle. Osa toimijoista on selvästi pieniä ja pelkän nimen perusteella voi päätellä osan firmoista toimivan paikallisesti muualla Suomessa. Täytin kuitenkin lomakkeen ja sain eilisen illan aikana tarjouksen neljältä muuttofirmalta. Muutamaan tuttujen suosittelemaan firmaan pitää vielä soittaa ja kysyä tarjousta erikseen.
Sivustolta löytyy myös kätevä muuttajan muistilista
 


sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Muutto mielessä


reaaliaikainen webcam keskeneräiseen Kalasatamaan


Oltuamme jo vähän pidemmän tovin asunnonvaihtojonossa kaupungilla, saimme odotetun yhteydenoton toukokuun lopussa. Meille tarjottiin kolmiota rakenteilla olevasta Kalasatamasta. Muutto ajoittuu syyskuun alkuun, jolloin talon pitäisi olla muuttovalmis.

 Meidän talo on tuo kuvan keskellä näkyvä musta/limen värinen kerrostalo. Aika työmaahan tuo koko alue tulee olemaan vielä ainakin 10 vuotta. Tämän alueen eli Sörnäistenniemen alue on kuitenkin kokonaan kaavoitettu ja valmista pitäisi olla 2016 mennessä. Mun odotukset kohdistuu etenkin Mustikkamaalle kulkevaan siltaan. Ikävä kyllä sen rakentamisaikataulua ei tahdo löytyä ahkerallakaan googlettamisella.

Isoisänsilta, kuva: Ins.tsto Pontek
Isoisän silta - Tiikerihai (Insinööritoimisto Pontek). Kuva on rakennusviraston sivuilta.


Muuttaminen ei kuulu mielipuuhiini, mutta koen sen silti jotenkin tyhjentäväksi ja puhdistavaksi operaatioksi. Sitä tulee oikeasti käytyä läpi kaikki tavarat ja viskattua mäkeen ne kamat, joita ei ole sitten edellisen muuton liiemmin liikuteltu. Huonekalutkin näyttävät uudessa asunnossa aina vähän erilaisilta kuin ennen.

Tällä hetkellä muuttaminen on lähinnä mieltä valtaava asia. Se ei oikeastaan vielä näy meidän arjessa tai kodissa. Keittiön muistiseinä on tosin jo muuttunut muuttomuistilistaksi ja olen perustanut muutaman kirpparilaatikon, joihin yritän saada rankattua niitä kaikkein turhimpia kirjoja, astioita, dvd:itä ja sälää.
Ongelmia tuottaa lähinnä pitkältä periytyvät esineet ja astiat, joita ei koskaan käytetä, mutta joista en jostain syystä muka raaski luopua.