Keskeneräinen

Kalasatama on kantakaupungissa tai sen kainalossa (kuten asia esitteissä on muotoiltu), mutta alueen keskeneräisyys tulee vastaan monissa asioissa, kuten esimerkiksi siinä ettei palvelut ole aivan niin lähellä kuin voisi olettaa. Muutamia mainitakseni: terveysasema, leikkipuistot ja puistot, sekä kaupat. 

Terveysasemahan alueelle on tulossa, kunhan se vaan ensin rakennetaan. Eihän sille toki vielä olisi edes suurempaa tilausta, kun asukkaitakin on vasta yhdessä talossa. Loppuvuodesta 2012 asukasmäärä kuitenkin lisääntyy ja ensi vuonna Sörnäistenniemi alkaa valmistumaan yhä kiihtyvällä tahdilla. Terveysasema valmistunee tämän hetkisten tietojen mukaan vuoden 2016 alkupuolella. Sillä välin palvelut on jaettu Kallion ja Vallilan asemille.
Sattuneesta syystä allekirjoittaneen oli äitiysneuvola-asioissa pakko heti alkaa selvittämään minne pitää soittaa jos/kun tulee tarvis ja tiedon antoi lopulta valtakunnallisen terveysneuvonnan puhelinpalvelu. Kun sitten soitin Kallion neuvolaan, he olivat ällistyneitä ja yllättyneitä yhteydenotostani. Sain vastata aika monta kertaa kysymykseen "Mutta kuka sun käski tänne/mulle soittaa?". Kaupungin sisäisten toimijoiden tiedonkulussa on näemmä vähän parantamisen varaa.. Lopulta homma kuitenkin selkiytyi ja sain kun sainkin selville sen numeron johon asiani vastaisuudessa toimitan. Tietoihini merkittiin kuitenkin jostain syystä erityismaininta Kalasatamassa asumisesta. ;)

Leikkipuiston tai ylipäätään minkään lasten leikkipaikan löytäminen kävelymatkan päästä on tulevaisuuden haaveisiin jäävä toistaiseksi toteutumaton unelma. Elän toivossa että kun meidän asuinkorttelin toinen talo valmistuu ensi vuonna, saadaan pihaan jotain lasten leikkipaikan tapaista, jota btw talon markkinoinnissa ja kaavoituksissa jo lupailtiin. Toistaiseksi pihaa koristaa talon seinämästä 2m päässä kulkevat kauniin vihreät rakennustyömaa-aidat joissa on Helsingin vaakunatunnus ja teksti "EI GRAFFITEJA, KIITOS". Siinäpä se asuinalueen vihreys sitten onkin.
Onneksi tytsä tykkää kerätä kiviä lelutraktorin kyytiin ja omalla terassilla on tilaa ajella vähän potkumopollakin.
Huomasin että leikkipuistosuunnitelmista oli kyselty Kalasataman omilla fb-sivuilla. Vastaus oli: "Vielä ei tiedetä tarkalleen millainen leikkipuisto olisi tulossa ja koska, mutta töitä tehdään sen eteen, että leikkipuisto Kalasatamaankin saataisiin."  
Todella toivon että tämän asian kanssa suunnitelmia alettaisiin rustaamaan pikapikaa ja asiat saataisiin alulle. Hienoa on että alueelle on tulossa päiväkoti (tai kaksi) ja koulu (ainakin 1&2 luokille tämän vuosikymmenen aikana), mutta leikkipuistot ja avoin leikkitoiminta ovat kuitenkin tärkeitä palveluita lapsiperheille. Alueelle muuttavista senioreistakin olisi varmasti mukavaa päästä lastenlastensa kanssa leikkipuistoon lähitienoille. 
Tällä hetkellä lähimmät leikkipuistot löytyvät Kallion ytimestä, Arabian rannasta tai Hakaniemestä.

Viimeiseksi vaan ei yhtään sen vähäisemmäksi se yksi iso puute - kauppa. Toistaiseksi taloutemme ruokaostokset tehdään suuressa automarketissa työmatkan varrella n. kerran viikossa. Täydennysostokset on hoitanut mies, myöskin työmatkaltaan kauppaan poiketen. Autosta olemme kuitenkin luopumassa kunhan se vaan saadaan myyntiin ja sitten kauppareissuista tuleekin astetta hankalammat lähikaupan sijaitessa Kurvissa. Toki tästä kävelee Kurviin vain n. varttitunnin, mutta alati kasvava vauvamaha tekee oman osansa asian hankaloittamiseksi ja tytön rattaiden alakoriinkaan ei saa määräänsä enempää painoa lastata. Tämän hetkisten tietojen valossa alueelle on tulossa kivijalkaliikkeitä useampiin rakennuksiin vuosien 2012-2016 aikana. Toivon sydämeni pohjasta että tämä määritelmä sisältää jonkun ihan tavallisen pikku k-kaupan tai alepan..  

Eniten innoissani näistä tulevista rakennelmista olen kuitenkin edelleen siitä Isoisän sillasta. Sen rakentaminen aloitetaan ilmeisesti ensi vuonna ja sen pitäisi olla valmis jossain vaiheessa vuotta 2014.

Onneksi Metro on lähellä. Ilman sitä palvelut tosiaan olisivat kaukana, etenkin jos ajatellaan tällaisia pian ankkamalliin taapertavia raskaana olevia tai niitä kaikkia ensi vuonna rannan lähettyville muuttavia senioreita. Tai sen puoleen ketä tahansa kenen liikkuminen saattaa olla syystä tai toisesta rajoittunutta.

Tuulinen päivä

Nalle Puhia lukeneet tuntevat varmaankin kohdan jossa kuvaillaan säätä näin: "Eräänä syysaamuna kun tuuli oli vienyt yöllä lehdet puista ja yritti nyt viedä oksia..". Sellainen ilma oli eilen. Rakenteilla olevien talojen luurangot humisivat ja vettä vihmoi vaakasuorassa. Tänään aamulla huomasin, että terassille tuulettumaan unohtunut lattiatyyny oli saanut kyytiä ja lentänyt toiselle puolelle pientä pihaamme aitaa vasten. Hyvä että siinä oli se aita, muuten tyyny olisi varmaan lentänyt iloisesti ilman esteitä tuonne Kalasataman aseman työmaamonttuun asti.

Kuva lainattu täältä

Toisen terassin köydet on ja pysyy. Putoamiskorkeus on edelleen reilusti yli laissa määritellyn rajan, mutta asialle ei tehdä mitään. Vaihtoehdoksi tarjottiin terassin pienentämistä ranskalaisen parvekkeen kokoiseksi. Ilmeisesti köydet kuitenkin olisivat jääneet sittenkin, joten olkoon sitten tuollainen. Taidan perustaa siihen ensi keväällä omat kaupunkiviljelmät laatikoihin ja säkkeihin, kun ei sitä voi käyttää oikein mihinkään muuhunkaan turvallisuusasioiden vuoksi. Kyselin arkkitehtitoimiston pääsuunnittelijalta sitä onko kyseessä suunnittelu- vai rakennusvirhe, siihen kysymykseen ei vastattu. Mitähän ulkopuolinen tarkastaja olisi asiasta mieltä..? Nyt olohuoneen oveen pitää vaan keksiä jokin lisälukitus, ennen kun tyttö hoksaa miten lukko toimii ja lähtee omin päin tutkimaan mitä löytyy köysiaidan ja meriruokojen toiselta puolen.

Ps. Sähköjä ei ole fiksattu vieläkään. Milloinkohan tuosta voisi alkaa pyytämään jotain vuokra-/vastikehyvityksiä?

Pps. Mies on kuulemma jo kotiutunut. Tytön kanssa kutsutaan tätä kotia edelleen uudeksi kodiksi. Tavarat alkaa olla pääosin paikoillaan. Kyllä tästä vielä koti tulee.

Vapaapäivä

Kulunut viikko on tuntunut hetkittäin kestävän ikuisuuden, mutta tulihan se viikonloppukin lopulta. Masuvauva piti huolen siitä, että aamu-unet eivät kuuluneet tämän(kään) päivän suunnitelmaan. Nousin siis jo vähän ennen seitsemää kirjoittamaan selontekoa verovirastoon ja juomaan aamukahvia uuden keittiön pöydän ääreen. Sain selontekoni valmiiksi juuri ennen kuin tytsä heräsi ja sen jälkeen aamu jatkui Pikku Kakkosen parissa soffaillen.

Ilmatieteenlaitoksen yhden pisaran ennustetta uhmaten lähdimme kävelylle Suvilahteen. Arjen aarteita- näyttely viihdytti paitsi meitä aikuisia, niin myös tyttöä joka innostui aivan valtavasti näistä. Imagination Playground palikoista oli rakennettu mm. pallorata, jota tyttö alkoi itse muokkailemaan kun niillä leikkineet isommat pojat jatkoivat matkaansa. Paikalla olisi ollut vielä vaikka mitä tutkittavaa, mutta meillä alkoi olla kiire etsiä syötävää.

Kyllä kelpasi sieltä vieritellä palloa

Ruokaa löytyi Ravintola Lämmön brunssipöydästä. Hintaa brunssilla oli 15€ per aikuinen, tyttö sai ruokailla ilmaiseksi ikänsä suojissa (alle 4-vuotias). Hieman vanhemman lapsen brunssi olisi kustantanut 9€. Mies oli tarjonnasta enemmän innoissaan ja minä ehkä vähän vähemmän, kun piti yrittää arpoa mitä "saa" syödä ja mitä ei. Astioiden vierestä kun ei löytynyt oikein mitään tunnistetietoja raaka-aineista. Ruokailun kesken ulkona jyrähti ukkonen ja ikkunasta avautui näkymä komeimpaan raekuuroon/rankkasateeseen aikoihin. Että se siitä yhdestä pisarasta. ;) Onneksi kahvi oli hyvää ja suklaamuffinseja riitti!

Muutto ja muuta uutta

Lupailin edellisessä postauksessa hieman yksityiskohtaisempaa selostusta muuttopäivästä ja tässä sitä nyt sitten tulisi.

Muuttoa päästiin aloittelemaan vanhassa osoitteessa ennen kahta ja auto oli pakattu hieman jälkeen kolmen. Itse olin lähinnä tien tukkeena, sillä tyttöä oli paimennettava ja roudaaminen ei tämän alati kasvavan mahan kanssa oikein tuntunut hyvältä ajatukselta. Kuskina sentään pystyin toimimaan ja ajelin muuttopäivän aikana tarvikkeita eri paikoista, sekä kävin hakemassa uuden asunnon avaimet. Puolitäyden muuttoauton kanssa sitten kurvailtiin Kalasatamaan johon sai muuttamisen onneksi aloittaa heti, vaikka kello ei ihan neljää vielä ollutkaan. Talon luovutus kiinteistöyhtiölle tapahtui siis samana päivänä kun me muutimme ja muuttamaan tosiaan sai alkaa vasta kun tämä oli tapahtunut. Muuttomiehet olivat liikkeellä sellaisella muuttoautolla, jonka lavan korkeutta pystyi säätämään ja kätevästi sen sai suoraan olohuoneen terassin tasolle ja tavarat rullattua suoraan sisään sitä kautta. Pääovilla ruuhka oli illan mittaan aikamoinen, joten omassa rauhassa hääräily tuntui luksukselta. Neljän jälkeen muuttomiehet olivat jo lähteneet ja me pääsimme hengähtämään hetkeksi. Muutosta juttelemassa kävi myös toimittaja, tästä lisää toisella kerralla.

Illan mittaan tosiaan selvisi, että tytön huoneessa ei toimi sähköt. Lauantaina soittelimme päivystävälle huoltomiehelle sillä ajatuksella, että tämä voisi laittaa asiaa eteenpäin ja saisimme sähköt alkuviikosta. Noh, tänään on keskiviikko ja asia ei ole edennyt vielä ollenkaan. Asian hoitaminen kuuluu vielä rakennuttajan sähköporukalle, joten voipi olla että joudumme odottelemaan sähköjämme vielä jonkun tovin.

Uudessa kodissa vallitsee kaaos. Vuokralaatikoiden pikapurku johti siihen, että osa sälälaatikoista jouduttiin tyhjentämään vaan johonkin käsillä olevaan paikkaan ja tästä johtuen tavarat lojuvat vielä aikalailla juurikin siinä mihin ne muuttopäivänä laskettiin. Tänään saatiin sentään astianpesukone ja pesukone paikoilleen. Kohta pääsee ripustamaan puhdasta pyykkiä. :) Käsitiskaaminen sen sijaan jatkuu vielä toistaiseksi, sillä liitäntähommelit eivät olleet yhteensopivia ja joudutaan hommaamaan putken ja toisen putken väliin sovitin.

Kalusteita ollaan koottu tyylillä yksi suurempi huonekalu päivässä. Ensin koottiin kirjahylly, jotta sinne sai tyhjennettyä vuokralaatikoista kirjoja. Ne taitavatkin astioiden lisäksi olla niitä ainoita tavaroita jotka ovat jo pysyvillä paikoillaan tässä huushollissa. Sitten paukuteltiin kasaan Ikean Antoniukset x 5, 3 isompaa ja 2 pienempää. Eilen valmiiksi tuli keittiön pöytä ja illalla aloittelin vielä tytön 2-vuotislahjaksi ostetun leikkikeittiön kokoamista. Aivokapasiteetti ei kestänyt koko homman loppuun saattamiseen yhdessä illassa, joten se valmistui vasta tänään. Olisin ikionnellinen jos viikonlopuksi saisimme hyllyjä ja työpöydän vielä koottua, jotta voisin alkaa järjestämään asioita paikoilleen. Sitten mahtuisi ehkä vaatekoritkin vaatehuoneeseen ja pääsisimme eroon nurkkia asuttavista jätesäkkikasoista.

Muuten olen yllättynyt siitä, miten vähän rakennustyömaan äänet ja liikenne on meitä häirinnyt. Ainoa häiritsevä asia on tähän mennessä ollut joku tuntematon naapuri, joka on keksinyt ainoaksi mahdolliseksi porailuajankohdakseen illat klo 21 jälkeen. Alku aina hankalaa, mutta eiköhän sekin siitä kunhan tuo saa proppunsa paikoilleen. ;)

Muutto

Täällä sitä nyt ollaan, uudessa kodissa Kalasatamassa.
Kirjoitan pidemmän muuttokertomuksen kunhan saadaan kiireellisemmät asiat pois päiväjärjestyksestä. Tämän viikonlopun aikana pitää ehtiä purkamaan tavarat vuokralaatikoista, koska ne haetaan johonkin aikaan maanantaina. Lisäksi vanha koti pitää tyhjentää viimeisistäkin pikkutavaroista joita sinne eilen jäi ja tietenkin tehdä sinne loppusiivous.
Muutto itsessään meni kuin unelma. Muuttofirmana meillä oli kilpailutuksen kautta löytynyt Jy-Pi. Korvaamatonta apua kyllä tuollainen palvelu. Illalla pienenä yllätyksenä huomattiin, että tytön huoneeseen ja olohuoneen toisen seinän pistokkeisiin ei tule sähköä. Huoneiston sähkökaapin mukaan kaiken pitäisi olla toiminnassa, joten homma jää sähkömiehen pulmaksi. Huoltopäivystys kävi toteamassa saman ja lupasi laittaa sähkömiehelle raportin.
Terassilla on nyt se köysiviritys ja toiselta terassilta koira jo keksikin karata kertaalleen moikkaamaan muita muuttajia.