lauantai 28. joulukuuta 2013

Vuoden jälkeen

Vuosi sitten olimme olleet Kalasatamalaisia jo neljä kuukautta. Ympäristö näytti monin paikoin todella erilaiselta ja saimme seurata joulukuun alun lumimyräköissä Leonkatulaisten muuttoa. Talvi oli runsasluminen ja se aiheutti monille alueella asuvalle hienoisia haasteita liikkumiseen, etenkin kun Siwaa ei tällöin vielä ollut. Tuli siinä testattua sitten mm. Alepan kauppakassi-palvelua. Se oli monin verroin helpompi vaihtoehto kuin arvuutella onko kulku metroasemalle a. mahdotonta, b. vaivan takana, c. hikinen homma, vaiko d. piece of cake (= aurattu ja lumivallitkin sliipattu). Meille lapsellisille lumi kuitenkin tarkoitti myös tekemistä, joten ihan kiva, että sitä ylipäätään oli.

Kevään tullen alue muuttui kuralätäköiksi ja hetkellisiksi tulvalammikoiksi. Onneksi sitä ei kuitenkaan kestänyt kovin pitkään ja pian pääsi lastenkin kanssa pyöräilemään. Keväällä alkoi myös vimmattu Siwan odotus, joka palkittiin vihdoin loppukeväästä, kun saimme oman pikku kauppamme. Ihan paras juttu mitä tähän mennessä oli tapahtunut. Alue muuttui hetkessä enemmän omaksi kaupunginosakseen, kun edes yksi palvelu oli ulottuvillamme.

Kesän tullen alueella asui jo ihan kiitettävästi porukkaa ja Ihana Kahvilaankin pääsi taas kahville. Hellekään ei tuntunut pahalta, kun merituuli puhalsi. Ihmettelimme pihamme valmistumista ja koimme tähän astisista suurimman pettymyksen, kun pihan suunnittelussa ei oltu osattu ottaa huomioon lapsia juurikaan. Piha on pysynyt edelleen kärkisijalla, kun pettymyksiä aletaan luetteloimaan.

Syksyn tullen kävi selväksi, että emme olleet ainoita pihaamme pettyneitä. Myös muista taloyhtiöistä alkoi kuulumaan samankaltaista sorinaa. Alueen suunnittelussa oli tapahtunut ns. källi ja pihat muistuttivat toisiaan valitettavan paljon. Hiekkalaatikko. Siinäpä se sana, jolla Kalasataman pihoja voisi monimuotoisesti kuvailla. Meidän pihassamme niin moderni, ettei sinne mahdu kuin kaksi lasta kerrallaan leikkimään. Ehkä juuri siksi pihassa ei juuri lapsia näy.

Myöhemmin syksyllä asian tiimoilta pidettiin kokous ja perustettiin Kalasatama-liike. Kalasatama-liikkeen tarkoituksena on käsittääkseni toimia kokoavana voimana ja kantaanottavana äänenä asukkaiden toiveiden puolesta. Liike on mm. kirjoittanut Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen em. piha-asioista ja on ymmärtääkseni järjestämässä jonkinlaista keskustelutilaisuutta, jossa mm. suunnittelijat, virkamiehet, rakennuttajat (?) ja asukkaat pääsevät puhumaan keskenään alueen kehittämisestä. Toiveena ja tavoitteena olisi asukkaidensa näköinen, toimiva ja turvallinen kaupunginosa, jossa kaiken ikäisillä olisi hyvä olla ja elää. Esimerkiksi väliaikainen leikkipuisto on ollut ajatuksena paljon esillä ja minun mielestäni sellainen pilottihanke olisi aluella varsin mainio kädenojennus kaupungilta.

Nyt uuden talven (ehkä joskus lumenkin) tullessa, tuntuu siltä, että me olemme juurtuneet Kalasatamaan enemmän kuin vuoden alussa. Välillä on harkittu jo muuttoakin, mutta se tuntuu ajan kuluessa vähemmän todennäköiseltä vaihtoehdolta. Tänään kotiin tullessani näin muuttoauton ja huomasin, että taas yhteen taloon oli ilmestynyt ikkunoihin verhoja ja valot niiden taa.

Hyvää uutta vuotta kaikille ja tervetuloa teille uudet naapurit Antareksenkadulla, Junonkadulla ja Cappellassa!

tiistai 3. syyskuuta 2013

Tervetuloa Studiotalolaiset!

Nyt on autoton kortteli valmis! Tai ainakin asukkaat ovat päässeet muuttamaan jo Studiotaloonkin, vaikka valmiiksi on vielä vähän matkaa. Pihakin on puita vaille valmis, mutta ne on kuulemma tulossa syksymmällä nyt kukkapenkeissä sojottavien kepukoiden tilalle. Pihasta tuli vähän erilainen kuin mitä odotin.. Iso pihahan tuo alun perin oli, mutta kun siihen pystytettiin pari betonibunkkeria pyörien säilytykseen (kun ei sitä pyörätilaa vissiin näissä taloissa tarpeeksi ole???), niin siinäpä se tila sitten menikin. Lasten leikkipaikka on rehellisesti sanottuna masentavan pieni. Hiekkalaatikko on kolmion muotoinen ja vetää maksimissaan 4 lasta, lisäksi leikkipaikalla on riippumattotyylinen keinu. En tiedä sattuuko lapsiin siinä oleminen, mutta minuun sattui. Verkko kun on yhtymäkohdistaan sellaisilla metallisilla pallukoilla suojattu. Fakiirihommaa tuo keinuminen.. Mutta onhan sekin enemmän kuin ei mitään. Suunnittelijoille terveisiä, että hyvin osasitte suunnitella! Että putkeen meni.. *vink vink*

maanantai 19. elokuuta 2013

Teurastamolla tapahtuu

Ensi torstaina ja perjantaina kannattaa suunnistaa alkuillasta Teurastamolle nauttimaan markkinatunnelmasta. Tarjolla olisi ilmeisesti ihan laidasta laitaan erilaisia pieniä elämyksiä. Toivottavasti sää suosii, sillä minä ainakin aion käydä katsastamassa tämän. :)

22.-23.8. Helsinki Night Market Teurastamolla to klo 16-22 & pe klo 16-21 
 
kotisivut

FB event sivusto

torstai 11. heinäkuuta 2013

Sitikodista kotiin

Sitikoti-blogi hiljenee henkilökohtaisten asioiden julkaisupaikkana. Tulen julkaisemaan täällä vastaisuudessa vain Kalasatamaan välittömästi liittyviä aiheita. Jos haluat seurata muitakin aiheita ja lukea kuulumisia, niin klikkaa lukemaan Elämän kevättä (ja ansalankoja). :)

Tapaamisiin taas!

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Multaa sormissa

300l multaa, siemenperunoita, taimia, kesäkukkia, pöytäsetti ja pari istutusastiaa myöhemmin terassi näyttää ihan siltä miltä terassin pitääkin eli asutetulta.




Toivottavasti taimet kestävät tuulisissa olosuhteissa, ainakin Ruusupapu on jo ankkuroitunut kivasti kiinni bambutukeensa. :)

torstai 23. toukokuuta 2013

Väliin vähän herkkuja

Oi Mutsi Mutsi julisti tänään alkaneeksi erittäin leikkimielisen leivontakilpailun, jossa etsitään Vaahteramäen Eemelin omaa leivosta. Päätin ottaa osaa taannoin äitienpäivää varten kehitetyllä Ihmesuklaakakulla. En tiedä miten se liittyy juuri Eemeliin muuten kuin niin, että tämän Eemelikin osaisi leipoa ja varmasti maistuisi myös muulle Kissankulman väelle.

Mikä tästä kakusta tekee ihmeellisen? Se että se on täysin maidoton ja munaton (kun löydät ja käytät niitä oikeita Oreoita, jotka eivät sisällä herajauhetta), sekä tehtävissä myös vegaaniseksi. Helpompaa kakkuohjetta on vaikea löytää ja makunsa puolesta tämä kakku kuuluu ihan kärkikastiin. Pohjan idea lähti Suklaahiiren Helposta suklaakakusta, mutta tuunasin sitä hieman.


Ihmesuklaakakku
Tarvitset siis:

Pohjaan -
4dl vehnäjauhoja
3dl ruokosokeria
3rkl tummaa kaakaojauhetta
3tl vaniljasokeria
2tl leivinjauhetta
100g Keijua (maidotonta margariinia)
2dl kiehuvaa vettä
1 levy Brunbergin tummaa suklaata
½ tuubia Oreoita (Huomioi että euro-Oreot sisältävät herajauhetta)

Kuorrutukseen -
1 levy Brunbergin tummaa suklaata
50g keijua
½ tuubia Oreoita

Ja näin se käy:

Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään. Lisää sulatettu Keiju ja vesi. Sekoita tasaiseksi. Rouhi suklaa ja keksit ronskin kokoisiksi palasiksi esim. veistä ja leikkuulautaa apuna käyttäen ja kääntele ne mukaan settiin. Kaada valmis taikina irtopohjavuokaan. Kun vuoan pohjaan pingottaa reunan mukana leivinpaperin, niin välttyy voitelemisen vaivalta. Laita 175 asteiseen uuniin n. 40 minuutiksi.

Kuorrutetta varten sulata keiju pienessä kattilassa hellalla. Laita lämmöt pois ja sekoita joukkoon rouhittu suklaalevy (joka sulaa kun sekoittelet hetken). Kaada kakulle ja levitä lastalla tai nuolijalla haluamallasi tyylillä. Ripottele lopuksi päälle loput keksit ja siirrä kakku hetkeksi kylmään odottelemaan herkkuhetkeä. :)

Valmista tuli! Maistuis varmaan sullekin?

Edit: Oreot olivat ennen vegaanisia, mutta nykyään ainakin euroversiot sisältävät herajauhetta. Näin ollen eivät siis sovellu maidottomaan ruokavalioon. Jenkkiversio on käsittääkseni edelleen vegaaninen, ellei reseptiä ole muutettu. :)

maanantai 13. toukokuuta 2013

Kaupunkiviljelyä

Käytiin Naperon kanssa eilen iltapäivällä äitienpäiväkävelyllä Kalliossa, jossa Made in Kallion edestä sai kaupunkiviljelyneuvontaa. Lisäksi esillä oli erityyppisiä viljelyastioita, kirjoja ja tietenkin multaa.
Lähdin kotiin mukanani paitsi vastauksia kaupunkiviljelykysymyksiini, niin myös meidän ensi kesän viljelyastia - uusiokäytetty Betonisäkki (joita kuvassakin näkyy), jolla pari kesää pystyy hyvin vielä viljelemään, sekä aiemmin tänä vuonna ProAgria keskusten liiton julkaisema Kaupunkiviljely -kirja.
Kesän harrastus on siis päätetty ja viljelmät odottavat vielä ulkoistutusta. Kunhan saadaan haettua reiluhkosti multaa ensin, sillä sitä tuohon betonisäkkiin tulee tosiaan mahtumaan.


Käytiin viime syksynä ihailemassa Dodon kaupunkiviljelmiä Kalasatamassa.

Mitä laitetaan?
Suunnitelmissa olisi laittaa kasvamaan ainakin omia pottuja (siemenperunoita myydään juuri nyt mm. Hakaniemen torilla), raparperia (Pikkuserkku lupaili ylimääräistä juurakkoa, joka pitäisi vaan käydä kaivelemassa ylös ja kiikuttaa kotiin), sekalainen joukkio salaattia ja sen semmoisia (jotain yrttejä yritetään taas). Tomaatintaimiakin olisi kuuleman mukaan tulossa lahjoituksena, joten katsotaan miten ne selviytyvät. Perunan kaveriksi kannattaa kuulema istuttaa härkäpapuja ja ne ajattelinkin laittaa pikana kasvamaan. Tuskin ehtivät kovinkaan suurta satoa tuottamaan, mutta jos jotain vihreää edes pukkaisivat niin hyötyisivät ainakin ne potut ja me saataisiin vihreydestä vähän silmäniloa. :) Terassin takaritilään olisi tarkoitus köynnöstää ruusupapua tai köynnöskrassia. Ja tietenkin kesäkukkia on pakko istuttaa ainakin parin pienen kukkalaatikollisen verran. Osa jutuista ei ehdi enää siemenenä, joten laitetaan suoraan taimina.
Harkinnassa vielä ovat lisäksi lehtikaali, mansikka (taimena) ja kurkku (taimena jos löytyy). 

Kaupunkiviljelijänä olen vielä ihan aloittelija vaikka kolmatta vuotta jotain yritänkin viljellä. Viime kesänä saatiin jopa ihan satoa meidän tomaateista, basilikasta, rucolasta, tillistä ja ruohosipulista. Minttuakin oli runsaasti, kunnes se pääsi kuivahtamaan yhden aurinkoisen lomaviikonlopun aikana. Uutta tulevassa kesässä minulle on suuremmat viljelyastiat (betonisäkki) ja uudet lajikkeet. Toki tuon suuremman viljelyastian etukin on se, että se ei ole niin turhan tarkka säännöllisestä kastelusta ja huolenpidosta. Kasvit eivät kuukahda ihan hetkessä ja yhden päivän paahde ei vielä lannista herkimpiä versoja. Tuossa meidän puolivarjoisalla ja ajoittain tuulisella terassilla viihtyy todennäköisesti aivan erilaiset kasvit kuin entisellä aurinkoisella ja suojaisalla parvekkeella. Lisäksi tilaa on nyt hulluna enemmän ja uskallan sen vuoksi heittäytyä peliin ihan uudella tasolla. Toisaalta olen aika höveli hoitamaan istutuksiani ja kasvitietämykseni on parhaimmillaankin hyvin rajoittunutta. Onneksi google pelaa ja uudesta kirjastani löytyy vastauksia lähes kaikkiin outoihinkin kysymyksiin.

Kaupunkiviljelykirjan löydät esimerkiksi täältä tai hyvin varustetuista kirjakaupoista. Jos seuraavalle Ravintolapäivälle 18.5. ei vielä ole hurjasti puuhaa ja kaupunkiviljely kiinnostaa, niin kannattaa piipahtaa Pasilan Kääntöpöydän avajaisissa. Tapahtuman fb-event sivu täällä. Paikan päältä on mm. mahdollista ostaa lavakauluksia oman viljelylaatikon askarteluun ja vaikka niitä ei mainostetakaan niin uskoisin että pienempiä kasvipusseja ja betonisäkkejäkin löytyy myynnistä.

Pahoittelen kuvakatoa postausten yhteydessä. Kamerani jäi ristiäisreissulla niinkin kauas kotoa kuin Korsoon. Eiköhän se sieltä kohta puoleen saada kuitenkin, joten kuvia istutushommistakin on luvassa. Jos ei omalla niin sitten siipan kameralla.

Ja hei! Nähdäänkö Siwassa torstaina? :) Toivottavasti siellä tarjotaan avajaiskahveet!

torstai 9. toukokuuta 2013

Lähikauppa & Menovinkkejä

Ensi viikon karkkipäiväkarkit ostetaankin sitten lähikaupasta! Siwa avaa ovensa 16.5. :) Tässä linkki uutiseen.

Jos äitienpäivänä on aikaa pyörähtää Kalliossa, niin kannattaa piipahtaa Vaasankatu 14:n päiväksi avautuvaan Dodon  pop up -kaupunkiviljelykauppaan. Made in Kallio 12.5 klo 12-15.

Alueella toimiva Bermuda Helsinki kävi mennellä viikolla jakamassa ainakin meidän taloyhtiöön tiedotteita omasta toiminnastaan. Konttiaukion avajaisia vietetään ensi viikon torstaina 15.5. klo 16-21 (säävarauksella). Konttiaukio sijaitsee kauempana satama-alueella keskustan suunnassa (etelässä). Muistaakseni se löytyy myös näistä Kalasataman alueen opastauluista ihan omana kohteenaan. 
Tapahtumaan on vapaa pääsy ja ohjelmassa on ainakin talkoot, musiikkia, jättisaippuakuplia ja kasvisruokaa.


perjantai 26. huhtikuuta 2013

Hyvää muuttopäivää!

Junonkadulla tapahtuu. Aamusta asti on muuttoautot pörränneet alueella ja muuttajat yrittäneet löytää tilaa autoilleen läheltä uutta kotitaloaan. Tervetuloa kaikille meidänkin puolesta! :) Vaikka vähän satoikin, niin ei sentään ihan niin kamalasti kuin marras-joulukuun vaihteessa Leonkadulle muuttaneet saivat tuta, kun ensimmäisissä kunnon lumimyräköissä tekivät omaa urakkaansa. Ja itsensä tässä tuntee jo ihan Kalasatamaveteraaniksi kun omasta muutosta on aikaa jo puolisen vuotta. Niin se vaan tämäkin alue asuttuu hiljakseen ja työmiehien määrä vähenee.

Sunnuntaina pientä muuttoapua tarjoaa partio muuttopäivän apu -tempauksessaan yhteiskäyttöpihan liepeillä. :) Yritetään itsekin ehtiä paikalle pyörähtämään lapsinemme viikonlopun kiireisestä ohjelmasta huolimatta.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Millaista on asua Kalasatamassa?

Tähän kysymykseen olen vastannut lukuisille ihmisille kasvokkain mutta en vielä täällä. Alkuun se tuntui vähän hankalalta, kun piti opetella ulos totutuista rutiineista. Nyt kun käytössä on uudet sopeutuneet rutiinit, on asuminen ja eläminen taas helppoa (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta). Keskeneräisyys tulee olemaan osana meidän ympäristöä vielä pitkään, mutta pääsemme samalla olemaan osana sitä millainen Kalasatamasta tulee. Kunhan peruspalvelut tulevat lähemmäs ja pihat ja puistot alkavat valmistua, olen varma että täällä viihtyy vallan mainiosti. Seuraava suurempi projekti täällä on varmaankin tuo Kalasataman Keskuksen rakentamisen aloittaminen (kunhan kaavavalitukset saadaan käsiteltyä) ja Itäväylän siirtyminen. Saa nähdä miten paljon se vaikuttaa tähän meidän kolkkaan, joka tällä hetkellä tuntuu aika rauhalliselta ja jopa aika syrjäiseltä. Yhtäkkiä ne huristaakin tuosta ihan vierestä.. Lisäksi meidän talon viereisten tonttien perustusten junttaaminen alkaa varmaan viimeistään syksyllä ja siitä sitten palapelirakentamisen tavoin ne kohoaa hetkessä harjakorkeuteen ja asuttaviksi vuoden 2015 aikana. Samoihin aikoihin pitäisi yhdyssillan Mustikkamaalle olla valmiina.

Olen kotiutunut hyvin. Metroaseman alikulkua kutsumme tuulitunneliksi. Energialaitoksen piipusta tulee höyryä, satuilin Likalle tarinan siitä että naapurin tehdas valmistaa lämpöä ja pilviä. Moikkailen sujuvasti tuttuja rakennusmiehiä ja kutsun tyttäreni kanssa erästä oranssia kaivuria tuttavallisesti Majavaksi. Tiedän mitkä lätäköt ovat sateella liian syviä ja missä voi pomppia ilman että kumpparit hörppää. Pari päivää sitten ulkoiltiin Likan kanssa talon edustalla terassin vieressä ja yläkerran lapset potkulautailivat ohi parikin kertaa iloisesti moikkaillen. Likka totesi että onpas kiva olla täällä omalla pihalla seikkailemassa ja moikkailla noiden naapureiden kanssa. Kyllä tästä vielä hyvä tulee.

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Roskaretki ja Vankkuri



Lupailin edellisessä postauksessa kuvia meidän roskaretkeltä. Olisi pitänyt ottaa mukaan useampi pussi (kuten arvelinkin), mutta tokkopa olisin saanut niitä täytettyä kun Likalla oli kiire eteenpäin ja milloin mihinkin suuntaan. Oli siis vähän kädet täynnä siinä jo noinkin. Saatiin me kuitenkin jotain kerättyä ja haettiin vaivan palkaksi Vanhasta Kalasatamasta munkki. Olisin ostanut useammankin jos niillä olisi ollut, mutta kyllä me tuollakin pärjättiin. Säästyipä ainakin meidän keittiön pöytä (ja pöydänalus) sokerimurukuorrutukselta.
Roskapartio retkellä

Ympäristöstä huolehtiminen tarttui Likkaan hetkessä ja kaatuneet törpötkin piti nostaa pystyyn

Roskaretken saldoa

Koko talven läpikulkuväylän päässä lojunut sateenvarjo

Näitä näkyi useampia

Kekseliästä roskaamista

Oma lempparini: Sipsipussi rutistettu tolpan taa roskahuoneen oven vieressä


Käytiin tänään myös kauppa-autolla. Likka odotti reissua koko viikon kuin kuuta nousevaa. Lupasin että voidaan ostaa karkkipäivän namit Vankkurista.

Edellä piti mennä että näkee ekan vilauksen Tarmo Vankkurista

Vankkurin kuljettaja kertoi ostaneensa myös pikkupoikana nallekarkkeja. 

Vankkurille vilkutettiin heipat! Nähdään taas!

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Lumen alta paljastuu..

Ihan järkyttävä määrä raksaroskia, roskia ja lisää roskia (ja vähän sitä koiran peetäkin). Mistähän saataisiin näille väliaikaisille kulkureiteille roskiksia ja kuka muistuttaisi ihmisiä miten niitä käytetään? Toki tuossa läpikulkuväylällä on se yksi betonirengas jonka pohjalle on kertynyt ihan kiitettävästi etenkin kertakäyttökahvikuppeja, mutta ihan oikea roskis jonka joku taho kävisi aina välillä tyhjentämässäkin olisi tervetullut.

Kalasataman kotikorttelin työmaa palkittiin marraskuun lopulla siisteyspalkinnolla. En käynyt tuolloin katsomassa saiko kotikortteli palkinnon ihan syystä, mutta toivottaisin palkinnon päättävät elimet tervetulleiksi katsomaan tätä ympäristöä nyt. Ja tulkaa hei kävellen sieltä metrolta niin näette sen betonirengashässäkänkin, autolla ohi huristellen ei ehdi nähdä samaa minkä kävellen.

Ajattelin omalta osaltani tehdä huomenna ainakin yhden yleishyödyllisen ja hyvän työn. Osallistun siivoustalkoisiin. Tarvitaan pari roskapussia, avulias taapero ja toivottavasti nukkuva vauva. Lisäksi meinasin ottaa hommaa helpottamaan sellaisen roskien keräyslaitteen, jonka mies hankki joskus aikoinaan sohvan alusen tyhjentämisen helpottamiseksi. Pääsee sekin laite hoitamaan sitä pestiä mihin se on tarkoitettu. Otan mukaan myös kameran ja dokumentoin meidän roskaretken. Kuvia siis luvassa lähipäivinä! :)

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

"Ole valmis"

Bongasin Facebookin Kalasatamasivuilta uutisen Kalasatamaan perustettavasta uudesta lippukunnasta. Hommaa käynnistellään 28.4. klo 10-14 muuttopäivän apu tapahtumalla, jossa yhteiskäyttöpihan leikkipaikalla on lapsille tekemistä partiolaisten teltalla.

Kiva että ihmiset jaksaa ja viitsii! :)
Linkki alkuperäiseen uutiseen

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Lähikauppa pt.2 & Postiasiaa

Se olisi sitten huhtikuu ja se huhtikuuksi luvattu Siwa loistaa poissaolollaan. Talo ja liiketilat näyttävät vielä niin keskeneräisiltä, että päätin kysellä asiasta Suomen lähikauppa oy:ltä.
Vastaus tuli ripeästi kuten viime kerrallakin. Uusi avaustavoite Kalasataman Siwalle on toukokuun puolivälissä. Olihan tuo aika arvattavissa että avaaminen viivästyy, sen verran hitaasti on työt tuossa Junonkadulla edistyneet. Tarkempaa päivämäärää varmaan löytyy sitten lähempänä ajankohtaa sieltä liiketilan ovesta.

Aiemmin kyselin lähikauppa oy:ltä onko tämän Siwan yhteyteen tulossa Postia. Ei kuulemma ole. Harmi. Matkahuollon toimipisteenä se tulee toimimaan kuitenkin.

Sturenkadun Postissa ei ole enää tarvinnut käydä, kun hoksasin tehdä pakettien siirron Säästöpankinrannan Postiin. Tämähän ei kuulemma kaikkia lähettäjiä koske, mutta suurimpia toimittajia kuitenkin. Pakettien siirron voi tehdä Postin nettisivuilla. Palvelu vaatii sähköisen tunnistautumisen.

Lisää aiheista aiemmissa postauksissa:

Lähikauppa
Tammikuun kuulumisia

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Vankkuri palvelee

Kärryilin äsken kotiin tyttöjen kanssa ja mikä se vastaan sataman portilla kurvaakaan? No Tarmo lähikauppiaan Vankkuri kauppa-auto!
Nopealla googlauksella selvisi että kauppa-auto käy Cappellanpuistotie 5:ssä aina perjantai-iltapäivisin kello 14.00-14.15. Hienoa että mm. alueen senioriväestöä on näin huomioitu!

Vankkuri facebookissa.

torstai 4. huhtikuuta 2013

Ihanaa!

Ihana kahvila tulee taas!

Ihanan eväistä, ilmapiiristä ja puitteista saa nauttia taas 1. kesäkuuta alkaen Kalasataman perukoilla (siellä mammutin lähistöllä graffitiaidan kulman tuntumassa). Viime kesänä perille pääsi helpohkosti seuraamalla asfalttiin maalattua raitaa.

Ihanan facebook sivut.

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Missä te leikitte?

Yhteiskäyttöpihasta onkin ollut jotain puhetta täällä jo aikaisemmin ja se on osoittautunut harvinaisen hyödyttömäksi leikkipaikaksi. Sisäpihalla on siis tällä hetkellä yksi ainoa verkkokeinu, muut leikkivälineet ovat joko aurattujen lumipenkkojen alla tai päiväkodin pihassa. Nyt peräänkuulutankin teiltä lukijoilta ja etenkin vanhemmilta siitä miten te olette ratkaisseet tämän ulkoiludilemman? Paikallinen leikkiseura olisi myös tervetullutta!

Eilen alkuillasta katselin kun talomme vieressä oleva entinen työmaaparkki toimi leikkipaikkana. Siinä kiivettiin lumipenkerettä, tehtiin hiekkakakkuja ja loiskittiin kuralätäkössä. Teki mieli huutaa terassilta että "Hei oottakaa, mekin tullaan sinne!".

Eräs naapuri kertoi että he ovat käyneet leikkimässä alueen toisella työmaaparkkipaikalla lumipenkoissa. Keskustelun yhteydessä sivuttiin myös yhteiskäyttöpihaa ja mielipide oli sama kuin omani: Parhaat leikkivälineet ovat päiväkodin pihassa, mutta koska kyseessä on vuoropäiväkoti niin pihaan ei ole asiaa edes iltaisin ja viikonloppuna.

Mies taas jutteli jonkun toisen naapurin kanssa siitä miten jäitä pitkin pääsisi Mustikkamaalle. Siellä kuulemma olisi hyviä pulkkamäkiä.

Missä te leikitte? Lähdettekö metrolla puistoon johonkin vai oletteko keksineet läheltä jonkun soveltuvan paikan?




perjantai 22. maaliskuuta 2013

Keskeneräinen part 2

Pienten lasten vanhempana tai oikeastaan etenkin äitinä, on tärkeää asua kodissa jossa viihtyy. Kyllä me täällä viihdytään, mutta jotain puuttuu. En tiedä miksi tätä kotia ei ole tullut laitettua ihan vimpan päälle vieläkään. Taulut ja seinävaatteet on ripustamatta ja joillekkin tavaroille en vaan jaksa etsiä omaa paikkaa. Ehkä se on tämän alueen keskeneräisyys, se kannustaa jättämään itsekin asiat vähän vaille valmiiksi. Tai ehkä se johtuu siitä että mielessä pyörii edelleen ajatus siitä, että tässä ei välttämättä olla sitä seuraavaa kymmentä vuotta. Joku itsesuojeluvaisto varmaan estää kiintymästä tähän kotiin liikaa, kun muutto toiselle suunnalle on kuitenkin hyvin todennäköisesti ohjelmassa ennen kun esikoinen saavuttaa kouluiän.

Yhteisöllisyyden rakentaminen naapurustossa on muuten miltei mahdotonta ilman mitään yhteistä tilaa, kuten pihaa. Pientä yhteisöllisyyden tynkää onneksi pitää yllä talon porukan oma facebook-sivusto, jossa voi avata erilaisia mieltä askarruttavia asioita ja lukea toisten juttuja. Rappukäytävän lappusia on myös kiva seurailla. Kiva että joku muukin on kyllästynyt löytämään toisten tupakan tumppeja omalta partsiltaan. Terkut vaan sille naapurille joka polttaa viikonloppuisin sen pari vihreää smarttia tai sätkiä ja heittää tumppinsa meidän terassille. Ehkä mulla on nyt vaan päällä pieni väsymys tähän täysin räjähtäneen näköiseen työmaa-alueeseen. Kuulin jostain (en enää muista mistä), että ensi kesänä olisi tarkoitus panostaa alueen viherpiirteisiin. Puita, pensaita, ruohoa, ihan sama! Kunhan ei enää enempää soraa, betonia ja raksaroskia.

Oma piha olis tosiaan kiva ja aika elokuuhun tuntuu vielä ihan ikuisuudelta. Eikä se elokuu ole mihinkään kiveen kirjoitettu pihan valmistumisaika. Talon markkinoinnissa olisi ehkä ollut sen paljon puhutun autottomuuden sijaan ollut ihan hyvä mainita siitä, että pihaa joutuu odottamaan vuoden. Se on aika veemäisen pitkä aika lapsiperheelle.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Kevään suunnitelma ja siivouspäivä

Kalasatamassakin on näkynyt jo kevään merkkejä. Ikkunat näyttävät kertakaikkisen siivottomilta ja ihmisten ilmoille pääsyyn tarvitaan kahlausvälineet. Verhoja ei ole paljoa tarvinnut viime viikon aikana pitää auki oleskelutiloissa, koska heti ikkunoiden alla on ollut vilkkaasti liikennöity työmaamonttu. Kiivaasti on kaivettu, maahan kaapelia syötetty ja työajan puitteissa me olemme nauttineet keltaisista välkkyvistä diskovaloista olohuoneessamme. Nyt on monttu jo meidän edestä suljettu ja kuoppahommat jatkuvat talojen välissä. Kiinnostaisi tietää millä aikataululla tuota pihaa aletaan valmistelemaan asukkaiden käyttöön. Vaikka nyt näyttääkin taas hieman talvisemmalta kuin viime viikolla, olen jo henkisesti kevätfiiliksissä ja hei, enää kuukausi sen lähikaupan avaamiseen! :)

Joku oli käynyt murjaisemassa vitsin naapuritalon työmaa-aitaan.

Meidän piha. Vaikka sinne ei ole asiaa toistaiseksi kuin rakennusporukoilla.

Viime viikon ihmetys diskovaloineen.


En ole koskaan perustanut pakollisista kevät- tai joulusiivouksista, mutta lämpimän säilytystilan puutteessa tuntuu ajankohtaiselta käydä hieman tarkemmin läpi nurkkiin kertyneitä tavaroita. Muutossa lähti jo suurimmat riippakivet ja nyt olisikin tarkoitus käydä vähän tarkemmin läpi esim. vaate- ja liinavaatekaappeja. Lisäksi järjestelyä ja kevyttä inventaariota kaipailisi lastenhuone sisältöineen, kirjahylly ja random sälä. Myös vinyylit pitäisi käydä vihdoin läpi ja digitoida tärkeimmät.

Tavoite olisi päästä osallistumaan kevään Siivouspäivään. Siivouspäivän talkookutsun mukaan tapahtumaa olisi tarkoitus kehittää siten, että tarjonta ja kysyntä pääsevät kohtaamaan entistä helpommin. Myytävistä tavaroistaan voisi ottaa kuvia ja ne näkyisivät listauksessa nettisivuilla, jolloin olisi helpompaa lähteä täsmäiskulle sen sijaan että menee katselemaan mitähän mahtaa löytyä parista lähimmästä paikasta. Tämän luulisi helpottavan myös vähän suurempien esineiden, kuten huonekalujen myyntiä/ostoa. Listaukseen pääsee myös kirjoittamaan sen mitä omassa myyntipisteessä on kaupan. Siten levyjä etsivät eivät turhaudu vaateviidakossa ja lasten tarvikkeetkin löytävät paremmin ostajansa. Kelien suosiessa meidän siivouspäiväämme vietetään tuolla asuntomme kadunpuoleisella aurinkokannella. Tervetuloa moikkaamaan!

lauantai 19. tammikuuta 2013

Tammikuun kuulumisia

Pakkanen paukkuu ja onneksi kevät tulee kohti kohisten.

Joulukuun lopussa meidän perhe täydentyi pienellä tytöllä. Päivitysaikaa blogille tässä vauvantuoksuisessa arjessa on vaikeaa löytää ja ajatuksetkin on vähän muualla kuin blogissa. Voi olla että uudet kirjoitukset tulevat olemaan vähemmän yleislinjaisia ja enemmän ihan sitä meidän elämää ja sen tapahtumia. Varmasti päivittelen myös yleistä Kalasatamajuttua jos ja kun sellaista taas tulee jossain vaiheessa (viimeistään siinä vaiheessa kun Itäväylä väistää tuohon meidän talon viereen).

Elämä tuntui hetkeksi jo rauhoittuneen tässä rakennustyömaalla, kun viikkoihin ei ollut tullut yhtään ilmoituksia mistään tarkistuksista tai korjauksista. Sitten tämän viikon alussa alkoi pihalla aivan armoton rytinä ja pauke. Yön tiheästi heräilleenä sitä teki mieli kiittää oikein sydämestä tätä traktorimiestä joka paukutti routaista maata ylös alkaen aamuseitsemältä n. 5 metrin päässä meidän makuuhuoneen seinästä. Ilmeisesti käynnissä on viemäröintien ja keskitetyn jätekeräyksen yhdistäminen. Hommaa tehdään kai urakkatyyliin kun paukutus lakkaa vasta kauan normaalin työajan päättymisen jälkeen ja hommissa ollaan myös viikonloppuna. Yritän ajatella filosofisesti että mitä nopeammin saavat valmiiksi niin sen pikemmin sekin pauke loppuu ja tulee valmista.

Olenkohan muuten muistanut kertoa miten kätevässä paikassa meidän lähiposti sijaitsee? Jos en ole niin nyt se selviää: Sturenkadulla. Onneksi paketin pystyy lähetyskoodin avulla siirtämään toiseen konttoriin. Lähinnä ongelma tuon lähipostin kanssa on silloin kun tulossa on jotain minkä pitäisi mahtua postiluukusta, mutta joka ei mahdukaan ja jotenkin ihmeen kaupalla ollaan jossain muualla kuin kotona siihen aikaan kun postia kannetaan. Lopputulemana paketti löytyy Sturenkadulta.
Onneksi nämä on kuitenkin näitä ensimmäisen maailman ongelmia.