Iloisia uutisia ja sadepäivän puuhia

Olipas iloinen yllätys lukea Kalasataman fb-sivuilta alueelle loppuvuodesta valmistuvasta yhteiskäyttöpihasta. Päästään leikkimään kävelymatkan päähän!
Omassa pihassa leikkimistä saadaan varmaan odottaa ensi keväälle/kesälle. Sen verran keskeneräiseltä tuo vastapäinen talo vielä näyttää, että rakennustyömaa-aidat syövät suurimman osan pihasta vielä pitkään. Siihen sitten vielä päälle se aika mitä menee kun piha maisemoidaan ja leikkivälineet yms saadaan paikalle. Jospa tulisi oikein luminen talvi niin päästäisiin rakentamaan lumilinnoja terassille tai pikkuinen pulkkamäki terassilta pihan puolelle. Mieluummin paljon lunta ja vähän pakkasta kuin toisinpäin. :)

kuva Pinterest

Tänään vetäistiin kurakamppeet päälle ja lähdettiin kävelylle merenrantaan. Tahti oli sellaisen reippaan 2-vuotiaan menoa ja se sopi tälle mahakkaalle oikein hyvin. Ei tarvinnut sanoa kertaakaan että voidaanko kävellä hitaammin, kuten mantrani on viime aikoina kuulunut. Tyttö pomppi innoissaan kaikki pienemmät lätäköt ja suurempiin heitettiin kiviä. Matkalta löytyi myös prinsessan taikakeppi, jolla oli hyvä vähän taikoa ohikulkevia rekkoja ja työmaa-aitoja. Näillä kävelyillä ehtii nähdä vaikka mitä kummallistakin. Tällä kertaa törmäsimme rannalle hylättyihin, mustalla kankaalla vuorattuihin, mullalla ja kivillä täytettyihin ostoskärryihin. Pienessä kyltissä luki "Kaupungin mukulat" ja tinyurl osoite ohjasi tänne. Kuva löytyy linkin takaa.

Haasteita ja huomioita

Jättimäiselle rakennustyömaalle uudiskohteeseen muuttamisessa on omat haasteensa, mutta enpä olisi uskonut että yhden olohuoneen kattovalaisimen löytäminen voisi olla niin vaikeaa.

Kuva täältä

Etsin tyyliimme sopivaa maadoitettua kattovalaisinta kruunukytkennällä. Luulisi olevan helppoa. Näiden tietojen löytyminen valaisinpakkauksista on kuitenkin jotain outoa salatiedettä, johon minä en ole vihkiytynyt. Eikä muuten kokemukseni perusteella ole myöskään K-raudan (Lanterna) ja Prisman (Itäkeskus) myyjätkään. Valitettavasti olen harvinaisen kranttua laatua ja en hyväksy mitä tahansa kattokruunua. Itseasiassa haen jotain mahdollisimman epäkattokruunumaista ratkaisua. Pannassa ovat myös rumat spottilamppuhärvelit ja plafondit. Kaikkein mieluiten ottaisin jonkun linjakkaan riippuvalaisimen joka valaisisi riittävästi, kauniin värisesti ja sopisi jollain tasolla olkkarin yleistunnelmaan. Useimpien mielestäni kauniiden valaisimien kanssa ongelmaksi muodostuu huonekorkeus, joka meillä on se nykystandardin mukainen 2,6 ja rapiat päälle ja itse yli 170cm pitkänä en halua joutua väistelemään roikkuvia esteitä aina kun haluan kävellä olkkarin poikki.
Lisähaasteen lamppuongelmaan tuo se, että katossa on valmiina valaisinpistoke koukkuineen, joka kätevästi rajaa pois kaikki sellaiset valaisinmallit joissa liitäntä tulee katosta sokeripalaan, joka on kätketty pieneen sievään kattoon kiinnitettävään rasiaan.

Kuva täältä

Tänään kokeilin uutta lähestymistapaa ja lähetin Ikeaan kyselyn jossa pyydän luetteloimaan em. kriteerit täyttävät valaisimet. Visiitti valaisinkauppaan olisi varmaankin helpoin ratkaisu, mutta pelkään pahoin että se kävisi myös toisia vaihtoehtoja enemmän lompakon päälle. Netin valaisinkauppoihin turhauduin ensimmäisen kolmen kaupan superhankalien ja jumittavien hakuvalikoiden jälkeen. Kodin1 valaisinosaston myyjien tietotaito on vielä testaamatta, taidan tehdä visiitin sinne sitten seuraavaksi.

Kuva täältä

Eilen illalla kymmenen jälkeen tuli ensimmäisen kerran sellainen fiilis että asutaan kerrostalossa kun ilmeisesti yläkerran naapurit availivat (tora-)ääniään siinä hieman jälkeen kymmenen illalla. Riitaa soviteltiin vielä ilmeisesti hakkaamalla vähän vasaralla seinää tjsp. Olenkin ollut yllättynyt siitä miten hiljaista täällä muuten on. Meillä tosin on tämän yläkerran perheen lisäksi vain yksi seinänaapuri, jonka kanssa yhteinen seinä on suurelta osin keittiön- ja kylpyhuoneen seinämää. Ulkoa kantautuvat rakennustyömaan äänet harvoin yltävät meidän arkimelutason yli ja viereiset rakennustyömaat huomaa lähinnä siinä vaiheessa kun avaa ikkunan/oven tai sinä harvinaisena hetkenä kun pesukone, astianpesukone, vedenkeitin, huippuimuri, perinteinen imuri, tv tai stereot ovat kaikki samanaikaisesti poissa päältä samaan aikaan kun työmaalla työskennellään. Itäväylää en edes huomaisi, ellei se näkyisi olohuoneen ikkunasta. Kalasataman keskuksen räjäytystyöt helisyttävät ikkunoita ja järisyttävät maata muutaman kerran arkipäivässä. Tiedän että kello on vähän yli kahdeksan siitä, kun ensimmäisen kerran jysähtää. Räjäytyksestä varoittava piippaus jää arkimelun jalkoihin, mutta eipä sillä tiedolla näin sisätiloissa sen kummemmin mitään tekisikään. Nihdin kärjessä ajoittain kokoontuvien bombereiden äänet sitä vastoin erottuvat äänimaailmasta aika selvästi satunnaisina viikonloppuiltoina.

Lomailua ja uusia asukkaita

Pahin muuttorumbailu on siis meidän osaltamme onneksi ohi ja kauan odotettu ruotsin risteily tuntui ihka oikealta pikkulomalta. Käytiin seilaamassa Itämerellä Commodore-luokassa, joka sai ihan tavallisen risteilyn tuntumaan rennolta hotellireissulta tarpeellisten palveluiden lähituntumassa. Päivä Tukholmassakin sujui mitä mainioimmassa säässä, joten kaiken kaikkiaan loma teki tehtävänsä.
Koti-ihmisenä tosin jo odotan omassa sängyssä nukkumista ja keinumisen loppumista. Keinumisilmiö on onneksi lieventynyt jo aamuisesta, mutta kokonaan keinumatonta olotilaa saan varmaan odotella muutamien päivien ajan.
Reissun kohokohdat olivat ehdottomasti visiitti Junibackeniin ja muumipeikon tapaaminen laivalla. Ensimmäinen tapaaminen oli liian jännä, muumi taisi olla himpun verran suurempi kuin mitä tytsä oli ajatellut. Toisen kohtaamisen aikana jännitys suli ja kolmannella kohtaamisella jo juteltiin ja siliteltiin kuonoja. Pienen ihmisen ilo oli aidosti liikuttavaa. :)

Tänään kauppaan lähtiessä vastaan käveli nuori nainen rahdaten mukanaan suurta lentolaukkua, rinkkaa, olkalaukkua ja muovipussia. Kauppareissulta palatessani näin nuoren miehen kantamassa putkikassia ja jätesäkkiin sullottua rullapatjaa. Tässä vaiheessa synapsit vihdoin yhdistyivät ja tajusin, että Hoas:in talokin on nyt valmis ja hartiavoimin muuttoaan suorittavat vuorostaan opiskelijat - kukin tyylillään. Tervetuloa siis kaikille uusille Kalasatamalaisille!

Kävin allekirjoittamassa kiinteistöyhtiöllä saunasopimuksen ja keskiviikkona päästään ensimmäistä kertaa löylyihin talon ylimpään kerrokseen. Myös odotukset ovat korkealla. ;)