Vuosi sitten olimme olleet Kalasatamalaisia jo neljä kuukautta. Ympäristö näytti monin paikoin todella erilaiselta ja saimme seurata joulukuun alun lumimyräköissä Leonkatulaisten muuttoa. Talvi oli runsasluminen ja se aiheutti monille alueella asuvalle hienoisia haasteita liikkumiseen, etenkin kun Siwaa ei tällöin vielä ollut. Tuli siinä testattua sitten mm. Alepan kauppakassi-palvelua. Se oli monin verroin helpompi vaihtoehto kuin arvuutella onko kulku metroasemalle a. mahdotonta, b. vaivan takana, c. hikinen homma, vaiko d. piece of cake (= aurattu ja lumivallitkin sliipattu). Meille lapsellisille lumi kuitenkin tarkoitti myös tekemistä, joten ihan kiva, että sitä ylipäätään oli.
Kevään tullen alue muuttui kuralätäköiksi ja hetkellisiksi tulvalammikoiksi. Onneksi sitä ei kuitenkaan kestänyt kovin pitkään ja pian pääsi lastenkin kanssa pyöräilemään. Keväällä alkoi myös vimmattu Siwan odotus, joka palkittiin vihdoin loppukeväästä, kun saimme oman pikku kauppamme. Ihan paras juttu mitä tähän mennessä oli tapahtunut. Alue muuttui hetkessä enemmän omaksi kaupunginosakseen, kun edes yksi palvelu oli ulottuvillamme.
Kesän tullen alueella asui jo ihan kiitettävästi porukkaa ja Ihana Kahvilaankin pääsi taas kahville. Hellekään ei tuntunut pahalta, kun merituuli puhalsi. Ihmettelimme pihamme valmistumista ja koimme tähän astisista suurimman pettymyksen, kun pihan suunnittelussa ei oltu osattu ottaa huomioon lapsia juurikaan. Piha on pysynyt edelleen kärkisijalla, kun pettymyksiä aletaan luetteloimaan.
Syksyn tullen kävi selväksi, että emme olleet ainoita pihaamme pettyneitä. Myös muista taloyhtiöistä alkoi kuulumaan samankaltaista sorinaa. Alueen suunnittelussa oli tapahtunut ns. källi ja pihat muistuttivat toisiaan valitettavan paljon. Hiekkalaatikko. Siinäpä se sana, jolla Kalasataman pihoja voisi monimuotoisesti kuvailla. Meidän pihassamme niin moderni, ettei sinne mahdu kuin kaksi lasta kerrallaan leikkimään. Ehkä juuri siksi pihassa ei juuri lapsia näy.
Myöhemmin syksyllä asian tiimoilta pidettiin kokous ja perustettiin Kalasatama-liike. Kalasatama-liikkeen tarkoituksena on käsittääkseni toimia kokoavana voimana ja kantaanottavana äänenä asukkaiden toiveiden puolesta. Liike on mm. kirjoittanut Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen em. piha-asioista ja on ymmärtääkseni järjestämässä jonkinlaista keskustelutilaisuutta, jossa mm. suunnittelijat, virkamiehet, rakennuttajat (?) ja asukkaat pääsevät puhumaan keskenään alueen kehittämisestä. Toiveena ja tavoitteena olisi asukkaidensa näköinen, toimiva ja turvallinen kaupunginosa, jossa kaiken ikäisillä olisi hyvä olla ja elää. Esimerkiksi väliaikainen leikkipuisto on ollut ajatuksena paljon esillä ja minun mielestäni sellainen pilottihanke olisi aluella varsin mainio kädenojennus kaupungilta.
Nyt uuden talven (ehkä joskus lumenkin) tullessa, tuntuu siltä, että me olemme juurtuneet Kalasatamaan enemmän kuin vuoden alussa. Välillä on harkittu jo muuttoakin, mutta se tuntuu ajan kuluessa vähemmän todennäköiseltä vaihtoehdolta. Tänään kotiin tullessani näin muuttoauton ja huomasin, että taas yhteen taloon oli ilmestynyt ikkunoihin verhoja ja valot niiden taa.
Hyvää uutta vuotta kaikille ja tervetuloa teille uudet naapurit Antareksenkadulla, Junonkadulla ja Cappellassa!
